Omistajanohjaus ja delfiinit

Aamulehden mukaan Särkänniemi Oy:n hallituksen jäsen lausui pormestarin delfiinien siirtoon liittyvään selvityspyyntöön, että ”vaatikoot mitä tykkää, mutta tämä homma on hallituksen päätöksin tehty, eikä pormestarilla ole hallituksen päätöksiin sanomista”.

Tämän tyyppinen suhtautuminen kunnan konsernijohdon vaatimuksiin on valitettavan yleistä kuntien omistamissa yhtiöissä. Pormestarin johtama kaupunginhallitus käyttää kaupunkikonsernissa omistajan ääntä ja vastaa omistajanohjauksen toteuttamisesta. Uusi kuntalaki korostaa kunnan konserniyhtiöiden ja kunnan välisen kuilun kaventamista ja kuntakonsernin kokonaisedun huomioimista myös yhtiöiden toiminnassa.

Kaupungin omistama osakeyhtiö ei siis ole kaupungista irrallinen saareke.

Omistajanohjauksen tulee perustua valtuuston hyväksymän kuntastrategian tavoitteisiin. Konserniyhtiöiden tulee omalta osaltaan edesauttaa näiden tavoitteiden toteutumista. Kaupungin matkailuyhtiön tavoitteena on varmasti Tampereen kaupunki-imagon kehittäminen ja siten kaupunginhallituksella on velvollisuuskin seurata yhtiölle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vaikka näin ei olisikaan, on yhtiöiden toiminnassa huomioitava kuntakonsernin kokonaisetu. Konsernin kokonaisedun edistämiseksi kaupunginhallituksella on oikeus saada selvitys kokonaisedun vastaiseksi katsomastaan yhtiön toiminnasta. Uusi kuntalaki korostaa konserniyhtiöiden omistajaohjauksen tiukentumista ja yksi keino sen toteuttamiseksi onkin yhtiölle asetettujen tavoitteiden toteutumisen seuranta. Unohtaa ei voi myöskään sitä, että osakeyhtiölain mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Yhtiön etu sisältää lojaliteettivelvoitteen osakkeenomistajia kohtaan. Onhan kaupungin omistama yhtiö olemassa jotain kaupungin sille asettamaa tarkoitusta varten, jolloin yhtiön ja sen omistajan etu jopa rinnastuvat.

Omistajan valtaa yhtiössä kuvastaa myös osakeyhtiönlain mukainen yksimielisten osakkeenomistajien oikeus ottaa osakeyhtiön hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluva yksittäinen asia päätettäväkseen. Tampereen kaupunginhallitus olisi siis voinut jopa päättää delfiinien siirrosta tai siihen liittyvästä viestinnästä Särkänniemi Oy:n hallituksen sijasta. Tämä ei toki olisi hyvää konsernihallintoa mutta viittaa kuitenkin siihen, että järkevästi toimiva yhtiön hallitus huomioi omistajan toiveet ja tavoitteet.

Lisääntyykö kunnan vastuu yhteisessä SOTE- yhtiössä?

Artikkeli on alun perin julkaistu Yläsatakuntalehdessä 8.3.2016.

SOTE -palveluiden ostaminen kunnan ja yksityisen palveluntuottajan yhteisomistuksessa olevasta osakeyhtiöstä ei välttämättä heikennä kunnan asemaa verrattuna tilanteeseen, jossa kunta ostaa palvelut suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta. Tarkastelen asiaa osakeyhtiölain näkökulmasta, enkä sinänsä kunnan järjestämisvastuun, jonka mukaan kunnalla on velvollisuus maksaa palvelut tuottamistavasta huolimatta.

Ostaessaan SOTE – palvelut suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta, hankintasopimukseen perustuen, kunta maksaa sopimuksen mukaisen korvauksen palveluista. Tilanteessa, jossa yksityisen palveluntuottajan ja kunnan yhteisomistuksessa oleva osakeyhtiö (yhteisyhtiö) tuottaa alihankintana SOTE -palvelut yksityiselle palveluntuottajalle, on vastuuta tarkasteltava kolmesta näkökulmasta.

Osakeyhtiön olemukseen kuuluu, että omistajat eivät vastaa yhtiön veloista. Tilanteessa, jossa palvelutuotannon kustannukset eivät pysy kurissa ja yhteisyhtiö tuottaa tappiota ja menettää oman pääomansa, vastaa osakeyhtiön hallitus yhtiön tilanteen korjaamisesta, ei osakkeenomistajat. Kunnalla ei ole velvoitetta rahoittaa yhteisyhtiön tappiota ja sen myötä menetettyä omaa pääomaa. Osakeyhtiölain mukaan, jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus ja ryhdyttävä toimiin tilanteen korjaamiseksi. Vastuu on siis yhtiön hallituksella. Osakkeenomistajat (kunta ja yksityinen palveluntuottaja) voivat päästää yhtiön vaikka konkurssiin.

Mitä yhtiön hallitus sitten voi tehdä? Henkilöstön mitoitukset on säädelty, palveluntuotannon laajuuteen ei voi puuttua eikä yhtiö oikein voi hankkia markkinoilta lisää tulojakaan. Ainut keino on pyytää osakkeenomistajilta pääomaa. Omistajien kieltäytyessä yhtiö ajautuu konkurssiin. Kunnan on toki huolehdittava siitä, että palvelut tuotetaan yhtiön konkurssista huolimatta, mutta kunnalla on voimassa oleva sopimus yksityisen palveluntuottajan kanssa, joten palveluiden tuotantovastuu siirtyy takaisin yksityiselle palveluntuottajalle. Tässä tilanteessa kunta ei ole periaatteessa menettänyt euroakaan verrattuna siihen, että konkurssiin mennyttä yhteisyritystä ei olisi perustettu lainkaan.

Mikäli, osakkeenomistajat päättävät pääomittaa yhtiötä, tapahtuu se osakeomistusten suhteessa. Tappioiden pääomittaminen olisi kokonaisuudessaan lisäkustannus kunnalle verrattuna siihen, että SOTE-palvelut olisi tuotettu ilman yhteisyritystä. Osakkeenomistajat ovat kuitenkin voineet sopia osakassopimuksessaan, että pääomistusvastuu on enemmistöosakkaalla eli yksityisellä palveluntuottajalla. Jos näin on, niin myöskään tässä tapauksessa kunnat vastuut eivät yhteisyrityksen myötä kasva. Tarkoitus ei ole olla pahanilman lintu, veikkaan että yhtiö pystyy hyvinkin kilpailukykyiseen palveluntuotantoon. Eri asia on, miten maailma muuttuu sen ympärillä. Tämän muutoksen ennakoinnissa huolella laadittu osakassopimus on keskeisessä asemassa.

Kunnan keinot ohjata päätöksentekoa SOTE – osakeyhtiössä

Artikkeli on alun perin julkaistu Yläsatakuntalehdessä 1.3.2016.

Uuden kuntalain yhtenä tavoitteena on parantaa kuntakonsernin kokonaisedun huomioon ottamista, mm. parantammalla kunnan mahdollisuutta ohjata tytäryhtiöiden toimintaa omistajanohjauksella. Uuden kuntalain mukaan tytäryhtiöille annetut konserniohjeet ovat entistä sitovampia, niistä poikkeaminen tulee nykyään erikseen perustella, eikä niistä voi kuntalain hallituksen esityksen mukaan poiketa kuin osakeyhtiölaista tulevilla perusteilla. Konserniohjeen ja yleensä omistajanohjauksen velvoittavuus syntyy myös sitä kautta, että halutessaan kunta voi kutsua koolle yhtiökokouksen ja vaihtaa hallitusta. Tämä kuitenkin koskee ainoastaan kunnan konserniyhtiöitä.

Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan yhteisomistuksessa oleva SOTE- osakeyhtiö, jossa osake-enemmistö ja siten myös määräysvalta on yksityisellä palveluntuottaja, ei ole kunnan konserniyhtiö. Tästä syystä yhtiön päätöksentekoa ei voida samalla tavalla ohjata konserniohjeilla, eikä kunta ei voi yksin vaihtaa ”tottelematonta” yhtiön hallitusta. Kunnan on siis varmistettava tavoitteidensa toteutuminen osakeyhtiönlain suomilla keinoilla. Näistä keskeisin on yhtiöjärjestys. Sen lisäksi osakkeenomistajat voivat keskinäisellä osakassopimuksella sopia yhtiön päätöksenteosta. Osakeyhtiönlain mukaan osakkeenomistajat voivat yksimielisesti päättää hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvasta yksittäisestä asiasta. Osakassopimuksessa osakkaat voivat sopia tämän osakeyhtiön lain suoman mahdollisuuden hyödyntämisestä. Osakkaat voivat siis näin siirtää päätösvaltaa itselleen yhtiön hallitukselta. Osakkaat voivat sopia osakassopimuksessa myös siitä, että tietyistä asioista on yhtiökokouksessa sovittava yksimielisesti ja siten rajata enemmistöosakkaan päätösvaltaa.

Toinen merkittävä työkalu on siis yhtiöjärjestys. Osakeyhtiönlain mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Suomen oikeuskirjallisuudessa on vahvasti lähdetty siitä, että yhtiön etu rinnastetaan myös kaikkien osakkeenomistajien etuun. Yhtiön edun mukaisesti toiminen tarkoittaa sen lisäksi velvollisuutta toimia yhtiön tarkoituksen mukaisesti, eli toteuttaa sitä tehtävää mitä varten osakkeenomistajat ovat yhtiön perustaneet. Yleensä tämä voidaan käsittää voiton maksimoinniksi pitkällä tähtäimellä. SOTE- yhtiön toiminnan tarkoitus ei kuitenkaan ole voiton maksimointi vaan laadukkaiden SOTE-palveluiden tuottaminen. Miten sitten voidaan löytää yhteinen etu osakkeenomistajien välillä tilanteessa, jossa toinen edustaa palvelun tuottajaa ja toinen palvelun ostajaa? Tässä hyvin kompleksisessa tilanteessa jouduttaisiin väistämättä tulkitsemaan yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja erityisesti yhtiön toimialamääräystä. Yhtiöjärjestyksestä luettavissa olevat tavoitteet edustavatkin koko yhtiön ja siten kaikkien osakkeenomistajien tavoitteita. Tästä syytä onkin äärimäisen tärkeää, että kunnan tavoitteet osataan huomioida yhtiöjärjestyksessä.

Hyvin suunniteltu yhtiöjärjestys yhdessä osakassopimuksen kanssa on olennaista kunnan vaikutusvallan turvaamiseksi SOTE- yhtiössä, koska osakeyhtiölain luonteeseen kuuluu enemmistön (enemmistöosakkaan) liiketoiminnallinen päätöksentekovalta.

Voiko kunnan luottamushenkilö ajaa kunnan etua SOTE – yhtiön hallituksessa?

Artikkeli on julkaistu alun perin Yläsatakuntalehdessä 23.2.2016.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen osakeyhtiön hallituksen jäsenen vastuuta SOTE -palveluista vastaavassa osakeyhtiössä, jossa osakkeenomistajina ovat kunta ja yksityinen palveluntuottaja. Osake-enemmistö on yksityisellä yhtiöllä ja tällöin myös osakeomistukseen perustuva määräysvalta. Kyseessä ei siis ole kunnan konserniyhtiö.

Usein ns. kuntayhtiössä lähdetään olettamasta, että kunnan asettama yhtiön hallituksen jäsen ajaa osakeyhtiössä kunnan etuja. Näin asia ei kuitenkaan osakeyhtiölain mukaan ole. Osakeyhtiön hallituksen jäsenen tehtävä ei rinnastu kunnan luottamustoimen kanssa. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Yhtiön johdoksi lasketaan toimitusjohtaja ja yhtiön hallitus. Hallituksen jäsenen on siis välttääkseen yhtiö-oikeudellisen vastuun, joka voi realisoitua myös henkilökohtaisena vahingonkorvausvastuuna, huolehdittava yhtiön eduista. Suomen oikeuskirjallisuudessa on vahvasti lähdetty siitä, että yhtiön etu rinnastetaan kaikkien osakkeenomistajien etuun. Yhtiön johdon on siis toimittava parhaan mahdollisen kykynsä mukaan yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien yhteisten etujen mukaisesti. Osakeyhtiölain mukaan hallitus tai toimitusjohtaja ei saa tehdä päätöstä, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Hallituksen on siis kohdeltava osakkeenomistajia tasapuolisesti, eikä hallituksen jäsen siis missään nimessä ole vain yhden osakkeenomistajan edustaja.

Yhtiön ja osakkeenomistajan etujen ollessa ristiriidassa on tarkasteltava sitä, miten aiottu toimi parhaiten toteuttaa yhtiön toiminnan tarkoitusta. Yhden osakkeenomistajan etujen mukainen toiminta ei välttämättä ole ristiriidassa osakeyhtiölain kanssa, jos aiottu toimenpide on myös yhtiön tarkoituksen mukainen. Kunnan asettaman SOTE- yhtiön hallituksen jäsenen mahdollisuus ajaa kunnan etua perustuukin yhtiöjärjestyksessä määrätyn yhtiön toiminnan tarkoituksen toteutumisen valvontaan sekä SOTE- yhtiön ja kunnan tekemien sopimusten noudattamisen valvontaan. Kaikessa päätöksenteossa yhtiön hallituksen on kuitenkin huolehdittava yhtiön pääoman pysyvyydestä, maksuvalmiudesta ja turvata yhtiön velkojien edut.  Yhtiön hallitus ei siis esimerkiksi voi tehdä päätöstä tuottaa palvelua, jonka kustannukset vaarantavat yhtiön oman pääoman tai maksuvalmiuden.