Kuntayhtiön johdon vastuut ja velvoitteet koulutus

Koulutuksessa käsitellään kuntayhtiöiden johdon vastuiden syntymistä ja velvollisuuksia kuntalain ja osakeyhtiölain näkökulmasta sekä konserninohjausta. Koulutuksessa tarkastellaan myös kuntayhtiöiden toiminnan kipupisteitä vastuun syntymisen näkökulmasta sekä yhtiöiden päätöksenteon julkisuutta kunnan omistamissa yhtiöissä.

Lisätietoja täältä.

Ilmoittautumiset juha.tuominen@lakiekonomit.fi

Omistajanohjaus ja delfiinit

Aamulehden mukaan Särkänniemi Oy:n hallituksen jäsen lausui pormestarin delfiinien siirtoon liittyvään selvityspyyntöön, että ”vaatikoot mitä tykkää, mutta tämä homma on hallituksen päätöksin tehty, eikä pormestarilla ole hallituksen päätöksiin sanomista”.

Tämän tyyppinen suhtautuminen kunnan konsernijohdon vaatimuksiin on valitettavan yleistä kuntien omistamissa yhtiöissä. Pormestarin johtama kaupunginhallitus käyttää kaupunkikonsernissa omistajan ääntä ja vastaa omistajanohjauksen toteuttamisesta. Uusi kuntalaki korostaa kunnan konserniyhtiöiden ja kunnan välisen kuilun kaventamista ja kuntakonsernin kokonaisedun huomioimista myös yhtiöiden toiminnassa.

Kaupungin omistama osakeyhtiö ei siis ole kaupungista irrallinen saareke.

Omistajanohjauksen tulee perustua valtuuston hyväksymän kuntastrategian tavoitteisiin. Konserniyhtiöiden tulee omalta osaltaan edesauttaa näiden tavoitteiden toteutumista. Kaupungin matkailuyhtiön tavoitteena on varmasti Tampereen kaupunki-imagon kehittäminen ja siten kaupunginhallituksella on velvollisuuskin seurata yhtiölle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vaikka näin ei olisikaan, on yhtiöiden toiminnassa huomioitava kuntakonsernin kokonaisetu. Konsernin kokonaisedun edistämiseksi kaupunginhallituksella on oikeus saada selvitys kokonaisedun vastaiseksi katsomastaan yhtiön toiminnasta. Uusi kuntalaki korostaa konserniyhtiöiden omistajaohjauksen tiukentumista ja yksi keino sen toteuttamiseksi onkin yhtiölle asetettujen tavoitteiden toteutumisen seuranta. Unohtaa ei voi myöskään sitä, että osakeyhtiölain mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Yhtiön etu sisältää lojaliteettivelvoitteen osakkeenomistajia kohtaan. Onhan kaupungin omistama yhtiö olemassa jotain kaupungin sille asettamaa tarkoitusta varten, jolloin yhtiön ja sen omistajan etu jopa rinnastuvat.

Omistajan valtaa yhtiössä kuvastaa myös osakeyhtiönlain mukainen yksimielisten osakkeenomistajien oikeus ottaa osakeyhtiön hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluva yksittäinen asia päätettäväkseen. Tampereen kaupunginhallitus olisi siis voinut jopa päättää delfiinien siirrosta tai siihen liittyvästä viestinnästä Särkänniemi Oy:n hallituksen sijasta. Tämä ei toki olisi hyvää konsernihallintoa mutta viittaa kuitenkin siihen, että järkevästi toimiva yhtiön hallitus huomioi omistajan toiveet ja tavoitteet.

Lisääntyykö kunnan vastuu yhteisessä SOTE- yhtiössä?

Artikkeli on alun perin julkaistu Yläsatakuntalehdessä 8.3.2016.

SOTE -palveluiden ostaminen kunnan ja yksityisen palveluntuottajan yhteisomistuksessa olevasta osakeyhtiöstä ei välttämättä heikennä kunnan asemaa verrattuna tilanteeseen, jossa kunta ostaa palvelut suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta. Tarkastelen asiaa osakeyhtiölain näkökulmasta, enkä sinänsä kunnan järjestämisvastuun, jonka mukaan kunnalla on velvollisuus maksaa palvelut tuottamistavasta huolimatta.

Ostaessaan SOTE – palvelut suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta, hankintasopimukseen perustuen, kunta maksaa sopimuksen mukaisen korvauksen palveluista. Tilanteessa, jossa yksityisen palveluntuottajan ja kunnan yhteisomistuksessa oleva osakeyhtiö (yhteisyhtiö) tuottaa alihankintana SOTE -palvelut yksityiselle palveluntuottajalle, on vastuuta tarkasteltava kolmesta näkökulmasta.

Osakeyhtiön olemukseen kuuluu, että omistajat eivät vastaa yhtiön veloista. Tilanteessa, jossa palvelutuotannon kustannukset eivät pysy kurissa ja yhteisyhtiö tuottaa tappiota ja menettää oman pääomansa, vastaa osakeyhtiön hallitus yhtiön tilanteen korjaamisesta, ei osakkeenomistajat. Kunnalla ei ole velvoitetta rahoittaa yhteisyhtiön tappiota ja sen myötä menetettyä omaa pääomaa. Osakeyhtiölain mukaan, jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus ja ryhdyttävä toimiin tilanteen korjaamiseksi. Vastuu on siis yhtiön hallituksella. Osakkeenomistajat (kunta ja yksityinen palveluntuottaja) voivat päästää yhtiön vaikka konkurssiin.

Mitä yhtiön hallitus sitten voi tehdä? Henkilöstön mitoitukset on säädelty, palveluntuotannon laajuuteen ei voi puuttua eikä yhtiö oikein voi hankkia markkinoilta lisää tulojakaan. Ainut keino on pyytää osakkeenomistajilta pääomaa. Omistajien kieltäytyessä yhtiö ajautuu konkurssiin. Kunnan on toki huolehdittava siitä, että palvelut tuotetaan yhtiön konkurssista huolimatta, mutta kunnalla on voimassa oleva sopimus yksityisen palveluntuottajan kanssa, joten palveluiden tuotantovastuu siirtyy takaisin yksityiselle palveluntuottajalle. Tässä tilanteessa kunta ei ole periaatteessa menettänyt euroakaan verrattuna siihen, että konkurssiin mennyttä yhteisyritystä ei olisi perustettu lainkaan.

Mikäli, osakkeenomistajat päättävät pääomittaa yhtiötä, tapahtuu se osakeomistusten suhteessa. Tappioiden pääomittaminen olisi kokonaisuudessaan lisäkustannus kunnalle verrattuna siihen, että SOTE-palvelut olisi tuotettu ilman yhteisyritystä. Osakkeenomistajat ovat kuitenkin voineet sopia osakassopimuksessaan, että pääomistusvastuu on enemmistöosakkaalla eli yksityisellä palveluntuottajalla. Jos näin on, niin myöskään tässä tapauksessa kunnat vastuut eivät yhteisyrityksen myötä kasva. Tarkoitus ei ole olla pahanilman lintu, veikkaan että yhtiö pystyy hyvinkin kilpailukykyiseen palveluntuotantoon. Eri asia on, miten maailma muuttuu sen ympärillä. Tämän muutoksen ennakoinnissa huolella laadittu osakassopimus on keskeisessä asemassa.