2/2023

Arvonlisävero - ALV.

Arvonlisävero on kulutusvero, jossa veronmaksajina ovat tavaroiden ja palveluiden lopulliset kuluttajat eli kotitaloudet, jotka eivät saa vähentää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan samalla tavoin kuin yritykset.

Vero on luonteeltaan välillinen eli sen tilittäjinä toimivat yritykset, jotka itsenäisesti laskevat veron ja huolehtivat tilityksestä valtiolle. Käytännössä yritykset tavallisesti ostavat tämän palvelun tilitoimistoilta.

Arvonlisäverotuksen periaatteena on se, että vero maksetaan lopullisesti vain kertaalleen eli tämän vuoksi yrityksillä on laajat verovähennysoikeudet eli, kun yritys ostaa tuotteen tai palvelun toiselta arvonlisäverovelvolliselta yritykseltä, voi se vähentää ostojen arvonlisäveron myyntien arvonlisäverosta.

Näin vero ei pääse kertaantumaan tuotanto- ja palveluketjuissa.

Arvonlisäverovelvollisuus

Yrityksen tulee rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi, kun se aloittaa liiketoiminnan. Tämä koskee kaikkia yritysmuotoja.

Arvonlisäverovelvollisuus ei kuitenkaan ole pakollista, jos yrittäjä arvioi myyntinsä pysyvän vähäisenä tulevan tilikauden aikana. Vähäisen liiketoiminnan raja tilikaudessa on 15 000 €, jolloin hänen ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi. Näin tekevät usein mm. sivutoimiset yrittäjät. Jos ensimmäinen tilikausi on lyhyempi tai pidempi kuin 12kk, arvioidaan myyntiä tällöinkin 12kk ajanjaksolla.

Erityisen tärkeää on huomata se, että jos yrittäjän liikevaihto ylittääkin em. liikevaihtorajan, niin verohallinto merkitsee yrittäjän takautuvasti arvonlisäverovelvolliseksi ja määrää verot takautuvasti maksettavaksi koko liikevaihdon osalta.

Yrittäjä voi kuitenkin aina rekisteröityä vapaehtoisesti ALV-velvolliseksi ja saa siten myös ALV:n vähennysoikeuden, vaikka toiminta olisikin alle liikevaihtorajan. Tämä on suositeltavaa aina, jos on riski, että liikevaihto tulee ylittämään 15 000 € rajan.

Euromääräistä alarajaa laskettaessa liikevaihtoon huomioidaan tavaroiden ja palveluiden verolliset ja verottomat myynnit (Alv 0%), eli mukaan luetaan myös käännetyn arvonlisäveron alaiset myynnit (ostaja maksaa alv:n), sekä EU-maihin ja EU:n ulkopuolelle suuntautuva myynti, mutta ei esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen ja sosiaalihuoltopalveluiden arvonlisäverotonta myyntiä.

AJANKOHTAISET BLOGI ARTIKKELIT SUORAAN SÄHKÖPOSTIISI

ALV. kausi

Suomessa arvonlisäverokaudet ovat vuosi, neljännesvuosi (3kk) ja kuukausi.

Arvonlisäveron ilmoitus- ja maksupäivä on 12. päivä sitä kuuta, joka on toinen kuukausi verokauden päättymisen jälkeen eli tammikuun ALV maksetaan viimeistään maaliskuun 12. päivä. Neljännesvuosittain laskettuna kaudet ovat tammikuu-maaliskuu, huhtikuu-kesäkuu, heinäkuu-syyskuu ja lokakuu-joulukuun.

Arvonlisäverokauden valinnalla on merkitystä. Mikäli arvioit yritystoimintasi kasvavan ja tuottavan hyvin, kannattaa arvonlisäveroa laskea ja maksaa useammin kuin kerran vuodessa. Näin veron osuus ei pääse yllättämään ja yrittäjän kassassa olisi myös maksuhetkellä riittävästi varoja. Vastaavasti yritystoiminnan alussa voi olla enemmän ostoja kuin myyntejä, joten lyhyemmällä ALV-kaudella verottaja palauttaa arvonlisäveroa yrittäjän kassaan nopeammin.

Arvonlisäverokannat

Suomessa yleinen arvonlisäverokanta on 24 %. Tämän lisäksi on alennettuja verokantoja, joita ovat:

14% verokanta, joita maksetaan elintarvikkeista, rehuista sekä ravintola ja ateriapalveluista.
10% verokanta, joita maksetaan mm. kirjoista, lehdistä, lääkkeistä, liikuntapalveluista ja esimerkiksi henkilökuljetuksista ja majoituspalveluista. (lista ei ole tyhjentävä)

Näiden lisäksi on myös nollaverokanta (0 %), jolloin yrityksillä on ostojen ALV:n vähennysoikeus, toisin kuin arvonlisäverottomassa liiketoiminnassa. Nollaverokannan alaista liiketoimintaa on mm. vienti EU-alueen ulkopuolelle ja tavaran myynti EU-maihin arvonlisäverovelvollisille ostajille.

Arvonlisäverotonta toimintaa on mm. terveyden- ja sairaanhoito, sosiaalihuolto sekä yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti ja vuokraus. Näiden toimijoiden ei tarvitse rekisteröityä ALV-velvollisiksi.

Arvonlisäveron alarajahuojennus

Jos arvonlisäverovelvollisen pienyrittäjän liikevaihto tilikaudessa on enintään 15000 €, saa hän verohallinnolta takaisin koko tilitetyn arvonlisäveron alarajahuojennuksena. Alarajahuojennusta ei saa, jos yrittäjän myynti on tilikaudessa 30 000 € tai enemmän. Tähän väliin sijoittuvasta liikevaihdosta, yli 15 000 €, mutta alle 30 000 €, yrittäjä saa alarajahuojennuksena osan maksamastaan arvonlisäverosta takaisin.

Huojennukseen oikeuttava määrä ei ole koko myynnin arvonlisäveron osuus, vaan myynnistä suoritettavien ja ostoista vähennettävien verojen erotus.

Arvonlisäverokausi määrittelee, koska alarajahuojennusta haetaan. Jos ALV-kausi on 3kk, haetaan huojennusta kalenterivuoden viimeisellä alv-ilmoituksella (lokakuu-joulukuu), jos kausi on 12kk haetaan huojennusta kalenterivuodelta annettavassa ilmoituksessa ja, jos ALV-kausi on 1kk, haetaan huojennusta vuoden viimeisen kuukauden ilmoituksella.

Huomioi myös, että arvonlisäveron alarajahuojennus on tuloverotuksessa veronalaista tuloa.

Veroneuvonta

Päivittäisten veroasioiden suunnittelun lisäksi vaativammissa veroasioissa.

Olemme olleet laatimassa menestyksellä oikaisuvaatimuksia verottajalle sekä tehneet moniin eri tilanteisiin ja järjestelyihin liittyviä ennakkoratkaisuhakemuksia.

verosuunnittelu
ennakkoratkaisuhakemusten tekeminen
oikaisuvaatimusten tekeminen

Yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverovelvollisuus

Yleishyödyllinen yhteisö, kuten monet yhdistykset ja urheiluseurat, ovat arvonlisäverovelvollisia tuloista, joita voidaan pitää niiden elinkeinotulona. Yleishyödyllinen yhteisö on siis tuloverovelvollinen ja arvonlisäverovelvollinen ainoastaan saamastaan elinkeinotulosta.

Elinkeinotuloksi ei lasketa toimintaa, jota yhteisö harjoittaa välittömästi yleishyödyllisen tarkoituksensa toteuttamiseksi. Verovapaiksi tuloiksi lasketaan aina jäsenmaksut, lahjoitukset ja yleishyödylliseen toimintaan saadut avustukset.

Tuloverolain 23.3§:ssä on mainittu toimintoja, joita ei pidetä yhteisön elinkeinotulona, vaikka se ei suoranaisesti palvelisi yhteisön yleishyödyllistä tarkoitusta. Näitä toimintoja ovat mm. arpajaiset, myyjäiset, huvitilaisuudet ja esimerkiksi jäsenlehdillä tehty varainhankinta.

Muutoinkin elinkeinotoiminnaksi laskettavan toiminnan kynnys on suhteellisen korkea erityisesti, jos toiminta palvelee suoraan yhteisön yleishyödyllistä tarkoitusta, kuten usein on esimerkiksi sosiaalialan palveluja tuottavilla yhdistyksillä. Merkitystä on myös toiminnan laajuudella, jos yhdistys myy tiettyyn urheilukilpailuun mainospaikkoja, ei toimintaa katsota elinkeinotoiminnaksi. Mutta jos kyseessä on pysyvien mainospaikkojen myynti urheiluhallista, on toiminta laajempaa, ja voidaan jo katsoa elinkeinotoiminnaksi.

Verohallinnon ohjeen mukaan toiminta on yleensä veronalaista elinkeinotoimintaa, kun seuraavat ehdot täyttyvät:

yhdistys tai säätiö myy tuotteita tai palveluja, jotka vastaavat samoilla markkinoilla toimivien yritysten tuotteita tai palveluita
yhdistys tai säätiö käyttää toimintaan palkattua henkilökuntaa
toiminta on jatkuvaa
toiminnan kulut katetaan tuotteiden tai palveluiden myynnistä saatavilla tuloilla.

Vapaaehtoinen verovelvollisuus

Yleishyödyllinen yhteisö voi myös hakeutua vapaaehtoisesti verovelvolliseksi, edellytyksenä on, että yhteisöllä on toimintaa, joka voidaan katsoa arvonlisäverolliseksi. Näin yhdistys saa myös oikeuden vähentää arvonlisäverollisen toimintansa ostojen arvonlisäveron myyntitulojen arvonlisäverosta, ja voi siten olla kannattavakin ratkaisu.

Tämän jälkeen yhteisön on maksettava arvonlisäveroa kaikesta liiketoiminnan muodossa harjoitetusta toiminnastaan. Veroja ei kuitenkaan tarvitse maksaa muusta toiminnasta, jota ei lasketa elinkeinotoiminnaksi eli yhteisön yleishyödyllistä tarkoitusta tukevasta toiminnasta.

Huom. myös yleishyödyllinen yhteisö voi hakea huojennusta veronalaiselle tulolleen. Tästä löytyy verottajan ohjeista tarkemmat säädökset.