Kilpailukieltosopimuksiin muutoksia

Hallitus on antanut 12.11.2020 esityksen (HE 222/2020) työntekijöiden kilpailukieltosopimuksia koskevan sääntelyn muuttamisesta. Lakiesitys on tällä hetkellä eduskunnan valiokuntakäsittelyssä ja siirtyy sieltä täysistuntokäsittelyyn. Lainmuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Käymme uuden lakimuutoksen vaikutuksia läpi Työsopimuspäällikkö-koulutuksessamme.

Työsopimuslain kilpailukieltosopimuksia koskevaa muutosesitys otetaan näillä näkymin eduskunnan käsittelyyn syysistuntokaudella. Käsittely on viivästynyt, mutta sen ei pitäisi vaikuttaa muutoksen voimaan tuloon tammikuussa 2022. Muutoksen mukaan työnantajalle tulisi velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta myös alle kuuden kuukauden pituiselta kilpailukieltoajalta. Työnantaja voisi kuitenkin välttyä korvauksen maksamiselta irtisanomalla kilpailukieltosopimuksen. 

Säännöksen mukaan kilpailukieltosopimuksella voidaan erityisen painavasta syystä rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailevan toimijan kanssa samoin kuin työntekijän oikeutta itse harjoittaa tällaista toimintaa. Kilpailukieltosopimuksilla on tarkoitus suojata työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia. Erityisen painava syy kilpailukieltosopimukselle on katsottu olevan muun muassa, mikäli työtehtävät liittyvät tuotekehitys- tai tutkimustoimintaan ja työnantajalla on sellaista osaamista, jota kilpailijoilla ei yleisesti ole käytössä.

Työnantajalle korvausvelvollisuus kaikista kilpailukieltosopimuksista

Nykyisen sääntelyn mukaan puolen vuoden kilpailukielto on korvaukseton ja puolen vuoden ylittävästä kilpailukieltosopimuksesta työntekijälle on maksettava kohtuullinen korvaus. Kilpailukieltosopimuksen edellytyksenä olevan erityisen painavan syyn on oltava voimassa sekä kilpailukieltosopimusta tehtäessä että kilpailukieltosopimukseen vedottaessa, tai kilpailukieltosopimus on mitätön. Mikäli sopimuksenne vastuut ja sitovuus epäilyttävät teitä, olemme mielellämme avuksenne. Voimme käydä olemassa oleva sopimus läpi tai tehdä kokonaan uusi.

Muutoksen myötä työnantajalla olisi velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksesta heti työsuhteen päättymisestä lähtien. Työnantajan täytyisi maksaa työntekijälle korvausta enintään kuuden kuukauden kilpailukiellosta vähintään 40 % rajoitusajan palkasta. Yli kuuden kuukauden kilpailukiellosta työnantajan täytyisi maksaa 60 % rajoitusajan palkasta. Korvaus määräytyisi työntekijän tavanomaisen palkan mukaan.

Muutoksen jälkeen työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen huomatessaan, ettei velvoitteelle ole tarvetta.  Kilpailukieltosopimuksen voisi irtisanoa noudattaen irtisanomisaikaa, jonka pituuden on oltava vähintään kolmasosa (1/3) rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta.

Kilpailukielto saisi muutoksenkin jälkeen olla korkeintaan vuoden pituinen ja sopimussakon enimmäismäärä kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta olisi yhä kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa. Myöskään muutoksen jälkeen kilpailukieltosopimus ei sitoisi työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

Muutokselle on siirtymäaika

Uuden lainsäädännön on määrä tulla voimaan 1.1.2022, mutta sitä sovellettaisiin myös kilpailukieltosopimuksiin, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa. Muutokselle tulisi kuitenkin yhden vuoden siirtymäkausi 31.12.2022 asti, minkä aikana työnantajat voisivat sopeutua uuteen lainsäädäntöön ja tarvittaessa irtisanoa kilpailukieltosopimukset, jotka on tehty aiemman lainsäädännön voimassa ollessa. Kilpailukieltosopimukset voitaisiin irtisanoa siirtymäkauden aikana ilman irtisanomisaikaa.

Ennen vuotta 2022 sovittuihin kilpailukieltosopimuksiin sovellettaisiin vuoden 2022 aikana nykyistä sääntelyä. Jos kilpailukieltosopimuksen rajoitusaika päättyisi siirtymäajan eli vuoden 2022 aikana, korvausvelvollisuutta ei olisi.

Muutokseen kannattaa varautua jo hyvissä ajoin

Siirtymäaikana työnantajien kannattaa käydä läpi olemassa olevat kilpailukieltosopimukset ja arvioida, onko kilpailukieltosopimukselle ollut alun perinkään erityisen painavaa syytä. Jos ei, tällaisista kilpailukieltosopimuksista on syytä luopua. Mikäli kilpailukieltosopimukselle on erityisen painava syy, työnantajan kannattaa arvioida, mikä on kyseisen kilpailukieltosopimusten taloudellinen merkitys, ja tarvittaessa luopua kilpailukieltosopimuksista, joiden voimassa pitäminen ei ole taloudellisesti ja liike- ja ammattisalaisuuksia suojaava merkitys huomioiden liiketoiminnallisesti järkevää.

Olemme mielellämme avuksesi kilpailukieltosopimuksiin liittyvissä asioissa.
Ota yhteyttä, niin katsotaan sopimuksesi kuntoon.

Erikoisjuristi, työoikeus
Marja Rinne

TILAA UUTISKIRJE